Mitä jokainen päättäjä voi oppia Kirkonkylän koulun ratkaisusta

Kirkonkylän koulun jatkosta 22.4.2025 tehtyä päätöstä ei kannata tarkastella vain äänestyksenä eri vaihtoehtojen välillä. Se on toivottavasti herätys itseni lisäksi monelle muulle siitä, miten voimme tehdä päätöksiä avoimemmin, osallistavammin ja paremmalla yhteistyöllä.

Lopullinen ydin molemmissa muutosesityksissä oli sama: halu antaa koululle jatkoaikaa. Kokoomuksen esityksessä jatkon päätepisteeksi oli asetettu palveluverkkopäätös, joka tullee nyt syksyllä. Olin itse asettanut tarkan takarajan poistamaan epävarmuutta aikataulusta. 

Velvoitin esityksessäni alueen yläkoulun ja mahdollisen yhtenäiskoulun tulevaisuuden selvittämisen. Halusin varmistaa, ettei päätöstä mahdollisen yhtenäiskoulun sijainnista tehdä ohi asukkaiden, asianmukaisen valmistelun ja selkeän toteuttamisaikataulun. Olihan näissä epäonnistuminen tämän päätöksen vaikeuden takana.

Moni koki jääneensä vaille tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia. Sen kuulin palautteena eri kanavista ja näin sivistyslautakuntaa tervehtineessä mielenosoituksessa. Näin ei pitäisi olla, ja olen siitä pahoillani. Koen tärkeäksi etsiä keinoja, ettei vastaavanlaiseen tilanteeseen ajauduta jatkossa.

Päätöksenteon ennakoitavuuden ja tiedottamisen epäonnistumisessa piilee kuitenkin mahdollisuus yhteiselle näkemykselle jatkosta. Meidän on vaadittava itseltämme enemmän ja pystyttävä parempaan. Vahvistetaan vuorovaikutusta, rakennetaan luottamusta kaupunkilaisiin ja erityisesti Nastolan alueen asukkaisiin uudelleen. Päätöksenteon on oltava myös päättäjien puolelta johdonmukaista. Voimme vaatia päättäjinä parempaa kaupunkilaisten kuulemista ja velvoittaa kaupunkia tiedottamaan paremmin.

Tämä ei ole yhden puolueen, alueen tai henkilön asia. Ei tehdä tästä haavaa joka jää auki, vaan sellainen joka paranee. Tämä ei ollut vain päätös koulusta - tämä oli muistutus siitä, että parhaat päätökset syntyvät silloin, kun niitä tehdään yhdessä ja etsitään kompromissia, johon jokainen voi sitoutua.

Sanoilla on voimaa

Kirurgin veitsen tekemä haava parantuu nopeammin kuin lääkärin huonosti valittujen sanojen viilto. Lääketieteellisen Duodecim-lehden pääkirjoituksessa pohditaan sanojen voimaa, jota sivuten kirjoitimme ja keskustelimme myös kokemusasiantuntija Roosa Reposen kanssa lääkäri-potilas vuorovaikutuksesta. 

Sanojen välityksellä siirtyy tiedon lisäksi tunteita, odotuksia, ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä. Tiedostamaton negatiivisuus lääkärin kirjauksissa voi vähätellä potilaan kokemusta, vaikuttaa negatiivisesti hänen kokemukseensa saamastaan hoidostaan tai jopa hoitotuloksiin. Kirjoitustyyli voi olla täysin tahatonta, mutta silti sisältää latauksia.

Potilaan kertoman kuvaaminen kirjoittaen “kertoo, että…” onkin neutraalimpaa kuin vaikka “kieltää” tai “väittää”, jotka voivat antaa kirjausta lukevalle potilaalle vaikutelman että potilaan kertoman todenmukaisuutta olisi epäilty.

Tulokulman vaihtaminen lisäisi myös neutraaliutta, toteamalla vaikka “hoito ei toiminut potilaan kohdalla” tai “hoito epäonnistui” sen sijaan että kirjoittaisi “potilas epäonnistui hoidon kanssa”. Hoitomyöntyvyyden puutteen sijasta voisi puhua mahdollisuudesta sitoutua hoitoon. Näillä ilmaisuilla voimme myös huomioida erilaisten haasteiden monimutkaiset vaikutussuhteet, kun usein tupakoinnin lopetus, laihdutus tai uuden hoidon aloittaminen eivät lähes ikinä kokonaan riipu vain potilaasta. 

Lääkärien ja hoitajien kirjauksien kieli on tärkeä tiedonlähde myös potilaille. Etenkin nykyään moni lukee tehdyt kirjaukset kannasta. Neutraalimpi tapa kirjata tuo myönteistä vaikutusta potilas-lääkäri vuorovaikutussuhteeseen. Kuten Roosan kanssa kirjoitimme, vuorovaikutus on mahdollista vain sopivissa olosuhteissa. Siksi ammattilaisilla tulisi olla aikaa kohdata potilas, häiriötön vastaanottotilanne ja mahdollisuus kouluttautua myös vuorovaikuttamisen taidoissa.

Japanilaisen runoilija Ryokan sanoin: “"Älä milloinkaan/ vähättele sanoja/ äläkä sano/ sanoista, että nehän/ nyt ovat vain sanoja".

Omaishoidon tilaa Päijät-Hämeessä on parannettava

Omaishoitoon liittyviä aluevaltuustoaloitteita on tehty loppuvalla kaudella kaksi. Aloitteiden määrä yhden asian ympärillä liittyy omaishoidon nykytilaan Päijät-Hämeessä joka tunnistetaan haasteelliseksi. Esille on nostettu useita haasteita liittyen omaishoitoon; myöntökriteerit ovat tiukat, palkkiot matalat ja vapaiden järjestyminen koetaan haasteelliseksi. Ei siis ihme että meillä omaishoidettavien osuus on selvästi alle maan keskiarvon.

Päättäjäslangilla sanoen palvelustrategiaan pitäisi tuoda omaishoidon järjestelmällinen kehittäminen huomioiden erilaiset palvelutarpeet. Eli helpottaa myöntökriteerejä, nostaa palkkioita ja järjestää omaishoitajien vapaat. Paikallisjärjestön kautta on saatu hyvinvointialueen järjestöavustuksella Omaishoitajan oma hetki-toimintaa, joka on mahdollistanut vaikkapa lyhyen asioinnin omaishoitajalle. On siis pidettävä myös kolmas sektori mukana toiminnan kehittämisessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt selkeät suositukset omaishoidon järjestämiselle. Ensimmäinen askel olisi seurata näitä suosituksia. Omaishoidon edistäminen on inhimillinen ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. THL on tehnyt kustannusvertailua, ja omaishoito on taloudellisesti katsoen erittäin edullista, etenkin kun hoivan tarve on suurta. 

Omaishoidon kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että hoidettavia ja hoitajia on erilaisia. Kyseessä ei aina ole puoliso tai lapsi, joka hoitaa vanhusta. Jokaisen tapauksen kohdalla on kuitenkin selkeää, että perusasioiden on oltava kohdallaan, jotta avun tarvitsijat saavat tarvitsemansa avun ja avun antajat tarvitsemansa hyvinvointialueen huolenpidon.

Muuttuva turvallisuustilanne haastaa myös päättäjät

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lautakuntarakenteeseen tulee seuraavalla vaalikaudella muutoksia. Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnasta tulee kokonaisturvallisuuden lautakunta, malli joka on ollut käytössä muutamalla muullakin hyvinvointialueella. Esimerkiksi  Länsi-Uudenmaan lautakunta on jo tällä kaudella otsikoitu valmius- turvallisuuslautakunnaksi ja Etelä-Savossa turvallisuuslautakunnaksi. Lautakunnan tehtävää on nyt meilläkin ajateltu jatkossa laajemmaksi, kokonaisturvallisuutta huomioivaksi.

Lautakunnan pääpaino on ollut pelastustoimessa. Pelastuspalveluiden lainmukaisuus, vaikuttavuuden ja palvelutason toteutuminen ovat tärkeitä asioita. Ne eivät saa jäädä varjoon uudessa lautakuntarakenteessa. Toivon että varautumisen ja turvallisuuden kokonaistilanteen käsittely pikemminkin monipuolistuu uuden rakenteen myötä. Henkilöstön ja toiminnan turvaamisen lisäksi väestön kriisinkestävyyttä on voimistettava vahvistamalla myös tavallisten päijäthämäläisten väestönsuojeluosaamista ja kokonaisturvallisuuden ymmärrystä.

Riskit päällekkäisyyksiin ovat todellisia. Tuleeko lautakunnasta oikea vaikuttaja, vai keskittyykö todellinen tieto ja päätöksenteko aluehallitukselle? Lautakuntaan tulevilta päättäjiltä vaaditaan perehtymistä. Heidän ja lautakunnan rooli on vielä vakiintumaton. Varmaa on, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen kohdistuvat uhat ovat muuttuneet aiemmasta. Tämä on huomioitava myös hyvinvointialueen poliittisessa päätöksenteossa.

Hallituksen kylmä linja jatkuu

Paineen alla pääministeri Orpo ja valtionvarainministeri Purra lupasivat kertoa hyvissä ajoin vaaleja mihin suunnitellut 170 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat. Leikkauslista tuli viimein viisi päivää ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Osa leikkauksista on kuitenkin edelleen pimennossa. 100 miljoonaa on kohdentamatta, vastoin annettuja lupauksia. Nyt tiedossa olevat säästökohteet ovat vammaispalvelut, vanhusten hoiva ja lastensuojelu. 

Kotihoidon säästöjä etsitään teknologialla, vaikka vaalitentissäkin Purra joutui vaikeaan paikkaan kun hänelle huomautettiin, että iso osa mainitusta teknologiasta on jo käytössä, kuten turvarannekkeet. Vanhusten hoiva tarvitsisi lisää henkilökohtaista läsnäoloa ja ihmisiä tekemään työtä, ei robotteja ja älypuhelimia. Monilla vanhuksilla voi olla näiden välineiden kanssa myös haasteita.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajo siis jatkuu. Asiakasmaksujen korotukset, sairaaloiden päivystyksen karsiminen ja lääkkeiden hintojen nosto olivat vain alkua. Ylen vaalitentissä 27.3. valtionvarainministeri Purra toi esille, että puoliväliriihessä huhtikuussa leikataan vielä lisää. Äänestäjät pidetään edelleen pimennossa näidenkin leikkausten yksityiskohdista.

Meillä Päijät-Hämeessä sosiaalidemokraattien tavoitteena on edelleen kahden viikon hoitotakuusta kiinnipitäminen, laadukkaat ja saavutettavat palvelut sekä asiakasmaksujen kohtuullistaminen. Voiko alue- ja kuntavaaleista tehdä kannanoton hallituksen politiikalle? Minusta voi.

Joukkoliikenne palvelee kaikkia

Pitäisikö joukkoliikenteen olla erityisen tuottavaa bisnestä? Minusta ei. Se on palvelu, jonka tavoite on muualla kuin lipputulojen kasvattamisessa. Joukkoliikenteen toimivuus on tärkeässä osassa niin palveluiden saavutettavuudessa kuin keskustan yrityselämän elävöittäjänä. Lahti on laaja kaupunki jossa moni palvelu on keskittynyt keskusta-alueelle. Siksi kaikkialta tulisi olla mahdollista kulkea edullisella joukkoliikenteellä tarvitsemansa palvelun luokse.

Käymme usein keskustelua vastakkainasettelun kautta - autoilu vastaan joukkoliikenne. Tämä on turhaa ja keinotekoista konfliktin hakemista. Samalla tavalla kadut pidetään kunnossa molemmille tavoille liikkua. Siirtyminen paikasta toiseen työpaikan, koulun, palveluiden tai sosiaalisen olemisen takia on se olennainen asia. Toimivalla tavalla voidaan yhdistää erilaisia tapoja liikkua ja samalla kannustaa liikkumaan myös pyöräillen tai kävellen. 

Joukkoliikenteestä pois otettu raha on pois ihmisten mahdollisuuksista elää täyttä elämää. Se vaikeuttaa pääsyä palveluiden piiriin, kaventaa sosiaalista elämää ja on pois yrityksiltä asiakkaiden jäädessä kotiinsa tilaamaan kiinalaisesta nettikaupasta. Toimiva joukkoliikenne yhdistettynä mahdollisuuksiin liikkua kävellen, pyöräillen tai autolla, on avain elinvoiman vahvistamiseen. Emme tarvitse tappelua näiden liikkumistapojen välillä, vaan yhtenäisen, sujuvan liikkumisen varmistavan kokonaissuunnitelman.

Vaikutusmahdollisuus kaikille hyvinvointialueella

Ensimmäisella kaudelle olemme nähneet turhautumista Päijät-Hämeen hyvinvointialueen poliittisen päätöksenteon vaikutusmahdollisuuksiin. Kauden alkaessa poliittinen prosessi sen sijaan tuli viranhaltijoiden iholle asti, normaaliin poliittiseen porinaan vastattiin virkajohdosta “ohjuksella” kun meiltä demareista tuli vaatimusta vallanjaon selkeyttämisestä ja demokratisoimisesta. Ensimmäinen kokouskin saatiin kuitenkin onnellisesti loppuun asti.

Väitän, että vaikuttamismahdollisuuksia on. Lautakuntien, valtuuston ja aluehallituksen lisäksi vaikuttaa voi erilaisissa neuvostoissa, joista esimerkiksi vammaisneuvostosta olen saanut hyvää palautetta. Aluevaltuutetun aloiteoikeutta on samaten käytetty rohkeasti, kirjoitushetkellä 26 aluevaltuustoaloitteen verran. Omat aloitteeni ovat käsitelleet muun muassa maahanmuuttaneiden soteammattilaisten suomen kielen osaamisen vahvistamista, Voimaperheet-toimintamallin käyttöönottoa ja perintään menevien asiakasmaksujen määrän vähentämistä.

Saksikäsien pelko on muodostunut uhaksi demokratialle - valtionvarainministeriön kanssa saatiin käydä pitkä taistelu ennen kuin hyvinvointialueen säästösuunnitelmat kelpasivat. Moni talousasiasta keskustelu on värittynyt pohdinnoilla siitä, mitä nyt ministeriössäkin tästä ajatellaan.

Demokratian kehittäminen alueella jatkuu edelleen. Kansanvallan tuominen aiemmin virkamiesvetoiseen ja nopeasti etenevään sotepäätöksentekoon ei tapahdu yhdessä vaalikaudessa. Työtä on vielä tehtävänä. Aktiivinen edunvalvonta sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtionvaraiministeriön suuntaan on selkeytynyt tärkeäksi vaikutuskanavaksi.

Sinulla, hyvä äänestäjä, on tänä keväänä myös mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen asioihin. Käy äänestämässä.

Automaattinen maksukatto soteasiakasmaksuille

Tein viime vuonna aluevaltuustoaloitteen perintään menevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrän vähentämiseksi. Olemme edelleen kyseenalaisella ykköspaikalla perintään menevien asiakasmaksujen määrässä suhteutettuna asukaslukuun.

Aloitteen myötä on selvitelty mahdollisia keinoja vähentää perintään menevien asiakasmaksujen määrää. Automaattinen maksukatto voisi olla yksi näistä keinoista. Lääkekorvauksissa meillä on käytössä niin sanottu lääkekatto, 633,17 euroa. Lääkekaton täytyttyä maksaa asiakas lääkkeestä vain 2.5 euron omavastuun loppuvuoden ajan. Sosiaali- ja terveydenhuollon automaattisen maksukaton idea olisi samanlainen.

Nykyisellään asiakasmaksujen kattomaksu on 762 euroa ja on asiakkaan vastuulla seurata sen täyttymistä. Tehtävä voi olla haastava kenelle tahansa. Paljon palveluita käyttävillä on usein paljon muitakin huolia, eivätkä kaikki ole edes tietoisia maksukatosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon automaattisen maksukaton mahdollistavaa järjestelmää tulisi tarvittaessa kehittää esimerkiksi valtakunnallisena projektina. Emme ole ainoa alue, jossa asiakasmaksuja päätyy runsaasti perintään. Osa maksumuistutuksista on aiheettomia jo täyttyneen maksukaton takia. Automatisointi olisi alkuun kallis investointi, mutta pitkällä tähtäimellä vähentäisi asiakkaiden ja ammattilaisten taakkaa.

Yhteistyötä lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi

Mitä käytännössä vaatii koulukiusaamisen vähentäminen, lasten ja nuorten mielenterveyden parantaminen? Se vaatii puuttumista. Se vaatii ennaltaehkäisyä. Useamman eri toimijan on löydettävä toisensa, jotta nuoren tilanteen kaikki kulmat huomioidaan.

Lähetetäänkö vain paloautoja vai asennettaisiinko myös sprinklereitä? Mielenterveyspalveluiden vahvistaminen on välttämätöntä jotta voimme vastata kasvaneeseen tarpeeseen. Ennaltaehkäisyä ei saa unohtaa - Lahdessa nuorisotyötä on vahvistettava. Tarvitsemme aitoa dialogia eri palveluiden välillä - hyvinvointialueen ja kuntien on istuttava samaan pöytään. Järjestöt ja muut lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot tulee kutsua mukaan yhteiseen projektiin.

Lasten ja nuorten pahoinvoinnin tausta on monitekijäinen. Vaalikoneiden yksinkertaiset kysymykset kurin ja järjestyksen tiimoilta eivät raapaise edes pintaa. Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus pahentavat ongelmien kasaantumista tiettyihin perheisiin. Lapsen tai nuoren voidessa huonosti koko perhe tarvitsee apua.

Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluita. Vähennetään eriarvoisuutta. Ja mikä tärkeintä, annetaan lapsille ja nuorille takaisin usko tulevaisuuteen. Asiat voivat olla paremmin.

Aluevaltuustoaloite Voimaperheet-toimintamallista (10.6.2024)

Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut mielessäni koko nykyisen aluevaltuustokauden ajan. Tältä pohjalta syntyi myös Roosa Rusasen kanssa tekemäni sosiaalidemokraattien aloite ”Voimaperheet-toimintamalli käyttöön Päijät-Hämeessä”. Halusimme Roosan kanssa auttaa lapsiperheitä. Vanhempainohjaukseen perustuva perhekeskeinen Voimaperhe-toimintamalli on tutkitusti tehokas menetelmä lapsuuden käytösongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Näitä hoitamalla voimme ennaltaehkäistä aikuisuuden sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia - lapsuuden käytöshäiriöiden ja aikuisena ilmaantuvien ongelmien välillä on tutkimuksissa osoitettu yhteys.

Pyysimme selvittämään mahdollisuuksia mallin käyttöönottoon Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Aluehallituksen vastauksessa on käyty läpi mallin käytännön toteutusta ja laskettu kustannuksia:

"Esimerkki Voimaperheet-toimintamallin kustannuksista:

Jos 4-vuotiaita lapsia on 1 400 ja heistä 8 % on riskiryhmää, ovat kustannukset noin 154 000 €/vuosi. Esimerkissä on laskettu, että 87 % perheistä käy vanhempainohjausohjelman loppuun, jolloin kustannus on 2 200 €/perhe ja loput käyvät sen yli puoleen väliin, jolloin kustannus on 1 500 €/perhe. "

Toimintamallin käyttöönottoa pohditaan alueellisen neuvolasuunnitelman päivityksen yhteydessä nyt 2025. Toivoin että meiltä löytyy uskoa tulevaisuuteen ja halua panostaa lapsiin ja perheisiin.

Aluevaaliteema: riittävä työvoima takaa hoitoonpääsyn

Riittävällä, osaavalla henkilökunnalla puretaan hoitojonot ja varmistetaan nopea hoitoonpääsy. Kukaan meistä ei halua jäädä roikkumaan hoitojonoon. Ihmisten on saatava hoitoa ajoissa. Suurin haaste kaikilla hyvinvointialueilla, myös meillä, on osaavan työvoiman puute. Ongelma tulee eteen nopeasti tulevina vuosina. Valtioneuvoston teettämän tuoreen arvion mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvittaisiin noin 45 000 vuoteen 2040 mennessä. Lääkäripulasta kuulemme jatkuvasti.

Työntekijöitä löydämme olemalla hyvä työnantaja. Julkinen sektori on sotealalla oikeasti arvostettu työpaikka, löytyyhän meiltä laajasti työtehtäviä ja toimintaympäristöjä, olemme luotettava palkanmaksaja ja yhteistoiminta on vakiintunutta. Pelastajista perhetyöntekijöihin, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen on oltava Suomen paras sosiaali- ja terveysalan työpaikka.

Eli tulevaisuuden osalta tavoitteeksi riittävästi osaajia ja paremmat korvaukset kuin lähialueilla - palkat, edut, etenemismahdollisuudet. Palkitaan työntekijöiden joustoa. Pidetään esimerkiksi kiinni yhdessä sovituista hälytyskorvauksista ja ollaan rakentavasti mukana yhteistoiminnassa työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijöiden on koettava että heitä kuullaan. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on merkittävä työhyvinvoinnin lähde. Meillä Päijät-Hämeessä on oltava turvallinen ilmapiiri puhua myös epäkohdista.

Tuomme tukea johtamisen kaikille tasoille, jotta se olisi toimivaa ja johdonmukaista. Työhyvinvoinnin, etujen ja koulutusmahdollisuuksien hyvä kello kantaa kauas, mutta emme saa unohtaa aktiivista rekrytointia. Jo opiskeluvaiheessa voimme harjoitteluiden kautta jättää hyvän kuvan työnantajana.

Päätöksen on oltava selvä ja tahdon yhteinen - riittävä ja osaava työvoima purkaa hoitojonojen solmun.

Aluevaltuustoaloite asiakasmaksuista (9.12.2024)

Tänään tuli soittelukampanjan aikana puhetta asiakasmaksuista. Kysyttiin mitä käytännössä niiden alentamisen eteen olen tehnyt ja sain ilokseni kertoa että olimme mukana äänestämässä maltillisemman asiakasmaksukorotuksen puolesta joulukuussa. Hävisimme sen äänestyksen, mutta tein samassa kokouksessa allaolevan aluevaltuustoaloitteen.

Valtuustoaloite asiakasmaksujen perintämäärän vähentämiskeinojen kartoittamiseksi

Asukaslukuun suhteutettuna Päijät-Hämeen hyvinvointialueella päätyy eniten asiakasmaksuja ulosottoon. Ulosottoon menneitä maksuja 0.24 per hyvinvointialueen asiakas. Luku on lähes viisinkertainen verrattuna Lapin ja Pohjanmaan hyvinvointialueisiin. (Ulosottolaitos)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asiakasmaksujen perintätapauksia oli vireillä 2024 syksyllä 86 313 kappaletta. Vuonna 2024 toimeksiantoja Intrum Oy-lle oli keskimäärin 5409 kappaletta kuukaudessa. Vuonna 2023 toimeksiantojen taloudellinen arvo oli 8.8 miljoonaa euroa, joiden esiperintävaiheen onnistumisprosentti oli 52 prosenttia. (Talousjohtaja Antti Niemi)

Päijät-Hämeen SDPn aluevaltuustoryhmä edellyttää valtuustoaloitteena, että hyvinvointialue ryhtyy selvittämään keinoja vähentää perintään päätyvien asiakasmaksujen määrää. Toimenpiteitä selvitetään viranhaltijoiden toimesta, asiantuntijoiden avulla ja asukkaita osallistaen. Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia automatisoidulle päätöksenteolle, asiakasmaksukattojen ja maksuvapautuksien tietoisuuden lisäämisen keinoja, selvittää mahdollisuutta lähettää ensimmäinen muistutus hyvinvointialueen toimesta ja keinoja parantaa asiakasmaksuihin ja maksuvaikeuksiin liittyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Toimenpiteet tuodaan keskusteltavaksi aluevaltuuston seminaarissa vuonna 2025.

Lahdessa 9.12.2024

Janne Virrankorpi, aluevaltuutettu

SDP

Mitä aloitteelle kuuluu nyt?

Aloite on edennyt lautakunnissa ja aluehallituksessa. Tässä pari lainausta.

"Aluevaltuustoaloitteessa (9.12.2024, Virrankorpi & muut allekirjoittajat) on kiinnitetty huomiota ajankohtaisen ja asiakkaita ja potilaita erityisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kuormittavaan asiaan. "

"Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asiakas- ja potilasasiavastaavat kohtaavat työssään tilanteita, joissa asiakkaat tai potilaat ovat tyytymättömiä asioidensa tai tilanteensa hoitamiseen ja/tai haluavat selvittää, miten heidän tulisi erilaisissa tilanteissa menetellä. He ovat koonneet tietoa kohtaamistaan tilanteista ja peilanneet sitä lainsäädäntöön ja esittävät sen pohjalta hyvinvointialueelle pohdittavaksi erilaisia kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia."

Keinoina pohditaan mm.:

Hyvinvointialueen asiakkaalle lähettämän laskun sisältämien tietojen selkeyttäminen

Asiakkaiden tiedottaminen eri kanavissa

Asiakkaiden (ja henkilöstön) tiedottaminen siitä, että julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin on mahdollista hakea Kelasta perustoimeentulotukea

Hyvinvointialueen tulisi kehittää ja nopeuttaa omaa prosessiaan tehdä päätös asiakasmaksun alentamisesta tai poistosta, kun asiakas sitä hakee

Maksukattojen automatisointi

Kuka sanoo ettei aluevaltuustossa voi vaikuttaa? Tässä hieno esimerkki siitä miten ongelmaan tarttuminen käynnistää tapahtumaketjun, jonka lopputuloksena uskon että tähänkin asiaan saadaan nippu hyviä ratkaisuja.

Lahtelaisten huolia

Mitkä palvelut huolestuttavat kuntalaisia? Kyselyissä nousee esille nuorisotyö, varhaiskasvatus ja liikkuminen.

Ettei aina mene negatiivisen puolelle, aloitan sanomalla että monella nuorella menee hyvin. Olen tavannut päättäjänä monia aktiivisia nuoria, joilla on elämässä selkeä suunta ja jo kiinnostusta politiikkaankin. Aika moni kuitenkin tarvitsee myös hiukan enemmän apua elämän myrskyisessä vaiheessa. Huoli nuorisotyön tilanteesta onkin aivan ajankohtainen. Näiden palveluiden kustannukset ovat pieniä mutta merkitys suuri.

Varhaiskasvatus on lapsiperheiden kannalta avainpalveluita. Niiden toimivuuden kautta tulee kuva myös kaupungin muusta toiminnasta ja onnistunut kokemus varhaiskasvatuksen kautta juurruttaa perheen helposti paikkakunnalle - ja päinvastoin. Aika tärkeä elinvoimatekijä.

Katu- ja tieverkon kunnon lisäksi kaupungissa liikkumisen mahdollistaja on joukkoliikenne. Meilläkin Lahdessa olen kuullut puhetta että sen pitäisi olla erityisen tuottavaa bisnestä. Sitä se ei ole, eikä sen kannata olla tavoitteena. Se on samalla tavalla palvelua kuin muutkin kaupungin palvelut. Miten keskustat elävöitetään? Toimivalla joukkoliikenteellä. Ei tarvita vastakkainasettelua autot vastaan bussit. Joukkoliikenteestä pois otettu raha on pois ihmisten mahdollisuuksista päästä palveluiden piiriin, toteuttaa sosiaalista elämäänsä ja pois yrityksiltä asiakkaiden jäädessä kotiin - jos bussi ei kulje, helpompi tilata Kiinasta kuin ostaa paikalliselta kauppiaalta.

Hyvinvointialueen huolet

Mistä suomalaiset ovat huolissaan hyvinvointialueiden asioiden osalta? Työvoima, hoitojonot ja rahoituksen puute.

Työvoima onkin aiheellinen huoli. Osaava ja riittävä työvoima sotealalla on nyt kovan kilpailun kohteena. Ainakin strategiatasolla lähes jokainen hyvinvointialue haluaa olla Suomen houkuttelevin sotealan työnantaja. Tätä työtä meilläkin on tehty, mutta tehtävää riittää vielä. Avoin keskustelu, luottamus puolin ja toisin tuoda esille epäkohtiakin ja kiinni pitäminen sovitusti ovat avainasemassa. Positiivista koko maan kannalta näyttäisi olevan keventyvä hallinto. THLn raportissa joka vasta julkaistiin, lienee hiukan tilastovirhettäkin. Kuitenkin sotekoulutuksen saaneiden hallinnon työntekijöiden määrän voi varmasti todeta vähentyneen. Rahaa käytetään siis enemmän siihen itse ydintehtävään. On kuitenkin alueita joita meilläkin tulisi vahvistaa, kuten henkilöstöjohtaminen.

Siitä työvoimasta meidän hoitojonojenkin tilanne pitkälti johtuu. Mielestäni tämä on se tapa, jolla avata solmua. Ollaan ainakin piirun verran parempia kuin muut, vähintään parempia kuin viereiset hyvinvointialueet. Paikallisella sopimisella on ollut meillä tärkeä rooli hoitojonojen puruissa. Työntekijöiden luottamuksen kannalta onkin tärkeää että yhteistyö työntekijäjärjestöjen ja työnantajan välillä sujuu mutkattomasti.

Rahoituksen osalta moni aluevaltuutettu nostaa kädet pystyyn. En minä. Vaikka valta on viety STM ja VTM virkamiehille, on jokaisella aluevaltuutetulla mahdollisuus pitää rahoitustarpeita esillä. Aluehallitus ja hyvinvointialueen johto voivat viedä viestiä ministeriöihin. Ihmisten kärsimys hoitojonoissa ei ole opposition propagandaa. Se johtuu hallituksen riittämättömästä sotepalveluiden rahoituksesta.

Itsehoitosovelluksille tarvitaan kansallinen suositus

Itsehoitosovellus on ei-lääkinnällinen laite, eli valvontaa ei käytännössä ole. Joukossa on siis hyviä ja tehokkaita sovelluksia mutta myös riski osua huonoon sovellukseen. Saksassa sovelluksen voi saada jopa reseptille - jos se läpäisee viranomaisten laatukriteerit, siitä saa korvattavuuden lääkärin reseptillä.

Myös meillä Suomessa kehitetään laatukriteeristöä terveyssovelluksille. Yleisimpiä itsehoitosovellukset ovat psykiatrian alalla. Tutkimusnäyttöäkin on esimerkiksi elintapainterventioista eli vaikka painonhallinnan ja riippuvuuden hoidossa.

Toivon itse lääkärinä käyttöön arvioitua sovelluskirjastoa, josta voisi potilaille suositella itsehoitosovelluksia. Nyt on aika vaikea itse neuvoa sopivien sovelluksien kanssa, kun pitäisi käytännössä olla itse testannut aina kyseistä sovellusta.

Koska kohtaatte, lääkäri ja potilas?

Muutosvauhti suomalaisessa terveydenhuollossa on ollut valtava viime vuosina. Pandemia vähän pakottikin ottamaan laajasti käyttöön etäpalvelut. Tiimimallejaan markkinoivat konsultit tulivat tehostamaan vuosikymmeniä työtään tehneiden ammattilaisten arkea.

Koen muutoksien tuoneen paljon lisää, mutta myös kaventaneen terveydenhuollon inhimillisyyttä ja laatua. Näen usein työssäni jatkuvuuden ja pirstaleisten kontaktien vaikutuksen. Kertyykö meille tiimien pyörittämistä etäpalveluista enemmän tilastoituja kontakteja kuin terveyshyötyä?

Fyysinen kohtaaminen on jäänyt, ja viesti kulkee lääkärille usein toisen ammattilaisen kautta. Yksinkertaiset asiat hoituvat, monimutkaisemmat jäävät usein pyörimään konsultaatiolimboon. Onneksi löytyy myös taitoa puhaltaa etäpeli poikki ja pyytää potilas vastaanotolle.

Ehdottaisin, että purettaisiin vähän digiä tuosta ympäriltä ja kaivettaisiin ihminen, potilas, esiin. Hän voisi tulla vastaanotolle juttelemaan toisen ihmisen, lääkärin, kanssa.

Kun tulisi uusi vaiva, hän voisi tulla taas juttelemaan saman ihmisen kanssa tai viestittää niistä etänä, saman ihmisen kanssa, ja asiat hoidettaisiin.

Lapsen oikeuksien viikko

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.11.-24.11.2024.

Henkilökohtaisesti viikon tärkein teema on turvallinen lapsuus jokaiselle lapselle. Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on taata jokaisen lapsen oikeus kasvuympäristöön, jossa lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi, kasvaa ja kehittyä rauhassa.

Tätä ei taata pelkillä juhlapuheilla. Meillä on vastuu vanhempina ja aikuisina. Vanhempana opettelen hallitsemaan ja käsittelemään omia tunteitani ollakseni tuki ja turva lapseni harjoitellessa tunnetaitojaan, enkä hämmenny lapseni voimakkaistakaan tunnereaktioista. Aikuisena tarjoan tukea ja turvaa aina hädänalaisen lapsen kohdatessani.

Lapsesta vastuussa olevalla aikuisella on aina suurin velvollisuus ja vastuu lapsen hyvinvoinnista. Jokainen aikuinen, jonka lapsi kohtaa, on kuitenkin osa lapsen käsitystä ympäröivästä maailmasta. Meistä jokainen pitää olla turvallinen aikuinen.

Yhteiskuntana meillä on vastuu puuttua lapsiin kohdistuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan. Nyt puhun erityisesti kouluista, mutta tämä pätee kaikkiin julkisiin tiloihin joihin voimme vaikuttaa. Päättäjänä olen mukana kehittämässä sivistyspalveluita, joiden tehtävänä on tuottaa opetuksen lisäksi turvallinen oppimisympäristö jokaiselle lapselle.

Turvallinen lapsuus vaatii meiltä kaikilta tekoja. Vanhempina, aikuisina ja yhteiskuntana.

"Yllättikö vauhtisokeus ministerin?"

Tuli vastaan tämä vanhempi mielipidekirjoitus, joka tehtiin yhdessä Alvar Külmäsun ja Harri Pikkaraisen kanssa:

7.10.23 julkaistua sosiaali- ja terveysministerin Kaisa Juuson haastattelua lukiessa meidät valtasi epäusko. Toivomme, että kommentit selittyvät sillä, että ministeri on vastikään aloittanut ja ehkä jonkinlainen vauhtisokeus on vallannut hallituksen. Tästä lastentaudista toivottavasti päästään pian irti ja uskalletaan kuunnella oman ministeriön virkamiehiä, joilla on vuosikymmenien kokemus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

Suurin ongelma juuri nyt on työvoimapula. Vasta sen jälkeen tulee rahapula. Työvoiman saatavuutta vaarantavien toimien toteuttaminen tulee harkita tarkkaan. Yksityisen sektorin toimintaedellytyksien parantaminen ja esimerkiksi leikkaustoiminnan ulkoistaminen voi johtaa odottamattomiin kerrannaisvaikutuksiin.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien työvoimapula on merkittävä. Paitsi poliklinikoilla tehtävä työ, myös esimerkiksi päivystysleikkaustoiminta on hyvin työvoimapainotteista. Sairaaloissa samat lääkärit leikkaavat kiireettömiä kuin myös päivystystapauksia. Mikäli kiireettömän toiminnan siirtymä pois julkisesta palvelutuotannosta on liian suuri, ei tekijöitä jää hoitamaan päivystysleikkauksia. 

Palvelutuotannon mallia valittaessa on huomioitava esimerkiksi palvelutapahtumiin perustuvien laskutuspohjaisten mallien kannustavan tuottamaan paljon palvelutapahtumia. Kokonaisvaikuttavuus pienenee joka tapahtuman myötä. Määrä ei korvaa laatua. 

Julkisen ja yksityisen puolen kustannuksia vertailtaessa unohdetaan usein myös ne palvelut, joita vaikkapa yksityinen hoivakotiyritys ei järjestä - 24/7 päivystystoiminta, kotisairaalapalvelut, ensihoito ja monet muut julkisen sektorin tuottamat palvelualueet, jotka ovat hoivakotiyrityksen asukkaidenkin käytössä, mutta jotka jäävät kuitista pois.

Olemme tilanteessa jossa yksiselitteisiä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan, käsistä karanneisiin vuokralääkärikustannuksiin tai ikääntyvän väestön terveyshaasteisiin ei ole. Vaatii suurta poliittista selkärankaa myöntää, ettei tiedä vastauksia ja viisautta kuunnella muita ennen, kuin itse puhuu.

Hallituksen epäonnistunut kasvupolitiikka pidentää taantumaa

Syksyn irtisanomisaalto antaa käytännön esimerkin hallituksen epäonnistuneesta kasvupolitiikasta. Tavoite 100 000 uudesta työllisestä on karannut toiveajatteluksi ja työttömiä työnhakijoita on nyt 50 000 enemmän kuin hallituskauden alussa.

Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen työllisyyskehitys onkin surkeaa. On epäonnistuttu kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Esimerkkinä puhtaan teknologian investointituki, jonka reunaehdot rajoittavat tuen lähinnä suuryrityksille ja hankkeille, jotka toteutuisivat muutenkin. Aidosti uusia investointeja se ei Suomelle tuota.

Talous kärsii suomalaisten huonontuvasta ostovoimasta. Tähän on johtanut pienituloisiin kohdistetut leikkaukset ja arvonlisäverotuksen korotus. Pienyrittäjien tilanne on kärsinyt niin arvonlisäveron korotuksesta ja sen aiheuttamasta ostovoiman alentumisesta kuin myös ALV-alarajan huojennuksen poisto. Jatkossa suunnitteilla on alempien ALV-kantojen nosto, joka tulee vähentämään kulutusta lisää.

Puolet hallituskaudesta on hukattu. Lööppejä on saatu rasismista, hallituspuolueiden keskenäisestä nokittelusta ja nikotiinipussien siltarumpupolitiikasta. Valtion velkaa on kuitenkin kasvatettu, työllisyys on huonontunut ja suomalaisten palveluja heikennetty. Hallitus on perustamassa kasvutyöryhmän, mutta aika käy vähiin.

Pitkän aikavälin haitaksi tulee muodostumaan perussuomalaisten poseerauspolitiikan seuraukset Suomelle. Valtiovarainministeriö ennustaa työperäisen maahanmuuton romahtavan kolmannekseen. Suomen huoltosuhde voi pysyä terveenä vain jos onnistumme sekä syntyvyyden nostamisessa että työperäisen maahanmuuton houkuttelemisessa. Huonontuva maakuva voi haitata myös investointeja.

Terveyspolitiikan irtikytkentä sotesta on myrkkyä järjestelmälle

Teksti julkaistu sosiaalisessa mediassa syyskuussa 2024.

Terveyspolitiikan irtikytkentä sosiaali- ja terveydenhuollon seurauksista on myrkkyjä kustannuskehitykselle

Yksi sotekriisin, eli saatavilla olevien resurssien ja palvelutarpeen ristiriidan, syy on terveyspolitiikan irtikytkentä sotejärjestelmästä. Suomeksi sanottuna, meillä on edelleen julkisrahoitteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sille on myrkkyä nyt vaikkapa tämän hallituksen useat päätökset, jotka tuottavat suoraa tai epäsuoraa terveyshaittaa, tai muulla tavalla palvelutarpeen kasvua sote-palveluihin.

Helppo esimerkki on vahvempien alkoholijuomien tuominen ruokakauppoihin. Vaikka suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on laskenut, on alkoholiin liittyvä tautikuorma ja kustannukset nousseet hurjaa tahtia. Vahvempien alkoholijuomien tuonti maitokauppoihin on bensaa liekkeihin järjestelmässä, jossa jo nyt on vaikea tarjota riittävästi apua päihdeongelmaisille tai alkoholin terveyshaitoista kärsiville - tai alkoholin takia hajonneille perheille ja yksilöille.

Meidän tulee tehdä jatkossa kokonaisvaltaista terveyspolitiikkaa, jossa päätöksenteossa huomioidaan myös muut järjestelmän osat. Siksi tulisi tehdä terveyshyötyä tuottavia päätöksiä. Terveyshaittaa tai sotejärjestelmän palvelutarpeen kasvua tuottavien päätöksien kustannusvaikutukset tulisi arvioida ja suunnitella, miten kulut katetaan. Koska joka tapauksessa ne tulevat meidän kaikkien maksettaviksi.